Katja-Mari Gröhn
littlebuddys.shelties @ gmail.com
www.littlebuddys.fi
JEERAN JUTTUJA
 Tässä minä, eli Jeera, töpöttelen vielä turvallisesti kotimaani kamaralla
ja olen autuaan tietämätön kaikesta tulevasta.
 Kotipihan vehreällä nurmella pysähdyn joskus mietiskelemään tulevaisuutta. Mitähän sillä on minun varalleni?
 Mietiskelyn lisäksi harrastan voimistelua.
Kunnon venyttely heti aamutuimaan tekee tosi kutaa.
 Jumppatuokion jälkeen maha kurnii jo äänekkäästi.
Eikö se tarjoilija muka sitä kuule?
 Huh huh...
Lopulta se aamiainen tuotiin pöytään ja pöperö oli tosi hyvää.
Taisi tulla syötyä vähän liikaakin...
Maha nimittäin roikkuu ihan polvissa.
 Nyt täytynee hieman urheilla, etteivät ala haukkua pullukaksi.
Paini lienee tehokas laji vartalon kiinteyttämiseksi.
Kuvat: Lotta Jidegren  Uudessa kodissani jatkoin urheiluharrastusta.
Painimme, juoksemme ja kisailemme Toscan kanssa päivittäin.
(Nyt on pidettävä vähän taukoa, koska Tosca on äitiyslomalla.)
 Kauniskin minusta on tullut.
Nyt on vain aika alaston olo, kun pentukarvani lähti yks kaks pois.
Mamma tosin kertoi, että saan entistä kauniimman turkin,
kunhan minusta tulee vähän isompi.
 Olen aina ollut todella utelias. Mamman mielestä vähän liiankin.
Nyt minulla on kuitenkin (ohimenevä) mörkövaihe.
Näen kummituksia nimittäin mitä kummallisimmissa paikoissa.
|